Saimme käsiimme suomalaisen lakkakäävän rihmastoa, jota jaoimme petrimaljoille MTT:n laboratoriossa Rovaniemellä, koska emme ole vielä löytäneet laminaarivirtauskaappia omaan laboratorioomme. Ja seuraavassa kuvia lopputuloksesta:
Rihmastojen värikkäästä olemuksesta voi jo päätellä, ettei kyseessä ole onnistunut siirros. Kaikissa petrimaljoissa on jonkin asteinen kontaminaatio ja yhdessä jopa hometta. Tämä lopputulos tuli täysin yllätyksenä meille molemmille, sillä olemme jo aikaisemminkin vastaavin menetelmin siirrostaneet ulkomaista lakkakäävän kantaa kymmenille petrimaljoille ilman ainuttakaan kontaminaatiota.
Puntaroituani syytä huonoon menestykseemme, en keksi kuin pari vaihtoehtoa: joko saamamme rihmasto oli kontaminoitunutta jo alun alkaen (tähän en usko) tai sitten syynä voi olla kasvanut itseluottamuksemme laboratoriotyöskentelytaitoihimme, jonka vuoksi siirrostaessamme keskustelimme huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Keskusteltaessa saavat pöpöt suusta ilmakyytiä ja päätyvät sitä kautta kasvualustalle rihmaston kanssa. Tuon homeen uskon kylläkin laskeutuneen petrimaljan reunalle huonosti laitetun sekä huolimattoman kuljetuksen ja pakkauksen takia revenneen parafilmin tähden. Mielestäni nämä kontaminaatiot ovat huomattavasti arvokkaampia kuin ainaiset onnistumiset, sillä näistä on hyvä peilailla omaa laboratorio työskentelyään sekä ylipäätään omia toimintatapojaan rihmastojen kanssa.
Koska petrimaljat olivat kontaminoituneet, piti ne "puhdistaa". Tätä varten valoin lisää petrimaljoja, joille sitten siirsin rihmastoa niiltä kohden joilla se oli puhtaan valkoista.
Nyt voimme vain odottaa nähdäksemme kuinka hyvin rihmaston puhdistaminen onnistui. Voi hyvinkin olla, että rihmastoa joutuu vielä kerran tai kaksi siirtämään toisille petrimaljoille. Se viivästyttää varsinaisen kasvatuksen aloittamista, mutta on silti tehtävä huolella onnistuneen lopputuloksen takaamiseksi.
