lauantai 27. joulukuuta 2014

Tukkiviljely sisätiloissa

Bongasin Stametsin Mycelium Running kirjasta helpon tavan kasvattaa Reishiä. Pääsin Oulun Dodon kautta viljelykokeilu Versoon Oulun yliopistollisen kasvihuoneen tiloihin suorittamaan koettani. Juuri ennen joulua ymppäsimme kaverini Miikan ja Harrin kanssa parisenkymmentä pölökkyä, jotka jätettiin kasvihuoneelle kolonisoitumaan talveksi. Lämpötila pyörii 20 asteen hujakoilla, joten sen pitäisi olla sopiva rihmaston kasvuun. Kokeilemme neljällä eri Reishi kannalla joista kaksi on Suomen luonnosta eristettyä kantaa. Mikäli kaikki menee hyvin pitäisi sienen alkaa muodostaa itiöemää ensi kesän alussa.

Puutapit hakataan vasaralla sisään koivuun.

Rihmastosta kolonisoituneet puutapit tulevat lähiaikoina myyntiin verkkokauppaan.

Pölkkyihin porataan reijät joihin puutapit laitetaan.

Pölkyt laitetaan ämpäriin joka täytetään hiekalla. Hiekka kastellaan jotta pölkyissä pysyisi hyvin kosteus. Neljän eri kannan kokeilu suoritetaan Oulun yliopiston kasvitieteellisen kasvihuoneilla Linnanmaalla.

Onneksi lapioin hiekan ennen pakkasten tulemista :)








keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Mycofiltration - Sienisuodintutkimus koivuvinokkaalla


Viime keväänä aloitimme MTT:n tutkijan Rainer Peltolan kanssa tutkimuksen sienirihmastojen soveltuvuudesta likavesien suodattamiseen. Idean keksimme Paul Stametsin kirjasta "Mycelium Running", jossa esiteltiin, kuinka tietyt sienet omaavat antibakteerisia ominaisuuksia spesifejä bakteereja kohtaan, ja kuinka peltojen/laitumien valumavesiä on suodatettu reunustamalla vesien valumakohdat rihmastolla täytetyillä juuttisäkeillä.

Mycofiltteröinti, sienisuotiminen (tai miksi sitä nyt suomalaisittain kutsuisi) tarkoittaa veden suodattamista sienirihmasto(i)lla. Käytännössä homma käy seuraavanlaisesti

  1. Rihmasto usutetaan sille sopivan kasvualustan kimppuun, jonka tulisi olla sen verran höttöistä, että vesi pääsee virtaamaan lävitse. 
  2. Kun kasvualusta on täysin rihmaston vallassa, aletaan vettä valuttelemaan kasvualustan lävitse. Se, miten mycofiltteröinti tehdään, riippuu täysin, mitä halutaan suodattaa ja missä. 

Tässä tapauksessa teimme kokeen laboratoriossa, kierrättämällä jätevesilaitokselta haettua jätevettä sekä rihmastojen että pelkän kolonisoitumattoman kasvualustan lävitse (kontrolli). Vedestä otettiin näytteet ennen kokeen aloittamista ja päivä kokeen alettua sekä 16 päivää kokeen alkamisen jälkeen.

Oheessa kuvakooste tekemisistämme sekä päräyttävät tulokset itse kokeesta.

Tarkasti saman verran ulostevettä ja puhdasta vettä jokaiseen koekanisteriin.

Todelliset osanottajat!

Pulmarius niin innoissaan tulevasta, että alkoi itiöemimään jo pussissaan.

Olkia laitetaan suotimeen.



Lähtötilanne.

Japadapaduu!


Ylläri odotti jo päivän kuluttua kokeen alkamisesta: vasemmalla kontrollin lävitse valunutta vettä  ja oikealla sienisuotimen!

Ero näkyy selvästi yhden päivän jälkeen jo veden värissä. Vasemmalla kontrolli ja oikealla sienisuodin.

Pulmarius edelleen innoissaan ja alkoi emimään tähtemme uudemman kerran kesken kokeen! :D

Loppunäkymä kokeesta.










JES!

Kahvinpuruista sieniä???


lauantai 6. joulukuuta 2014

Uudet kujeet 2015

Jostain syystä viime kesäset kannat eivät tuottaneet itiöemiä, vaikka kasvuolosuhteet olivat optimaaliset. Opinnäytetyössäni pohdin sienitutkija Jouni Issakaisen kanssa miksi näin pääsi käymään.

No sienimiehethän ei pienestä lannistu ja nyt on teetetty kolme uutta kantaa. Yksi pro kiinalainen kanta tilattiin itävallasta ja yhden eristin itse käävästä joka oli löytynyt koivun kannolta eteläsuomesta. Koivuvinokkalla pleurotus pulmonarius ollaan tehty vedenpuhdistustesti. Siitä lisää myöhemmin.

Verkkokauppa aukiaa keväällä, joissa myydään itseviljelysettejä enimmäkseen.

C






 

torstai 4. joulukuuta 2014

Vanhasta vesipuistosta sienikasvattamo.


Aika mahtavaa kun jo olemassa olevia rakenteita hyödynnetään ja ei aina rakenneta uutta. Tässä Rotterdamilaisessa vanhassa kylpylässä tuotetaan sieniä, kompostia ja matoja. Muutenkin mesta näyttää ihan täydelliseltä kasvihuoneelta. Koko jutun voi lukea täältä.

rotterzwam5

sunnuntai 24. elokuuta 2014

Kasvualusta kolonisoitunut

Nyt on osa känkyistä kolonisoitunut. Purkit ja pussit on täynnä iloisen näköistä valkoista rihmastoa. Jutun juju on siis seuraavanlainen; Purkkeja ja pusseja tullaan nostamaan telttaan sitä mukaa kun 100% kolonisaatio on saavutettu. Teltassa vallitsee noin 90-100% suhteellinen ilmankosteus ja lämpötila kiikkuu vähän 20c molemmin puolin. Laskenut lämpötila ja lisääntynyt hapen määrä ovat signaaleita rihmastolle alkaa kasvattamaan itiöemää eli kääpää.

Viimevuodesta viisastuneina on monet asiat mietitty uudestaan ja toimintamalleja muokattu sen mukaisesti jotta kaikki onnistuisi. Teltta on ylipaineistettu, filtteröintiä uusittu, tilat siivottu ja desinfioitu, vaatetus mietty uudestaan jne.

Nyt ei kun toivomaan jotta rihmastot puskisivat kääpää kuin sieniä sateella!

video






Näytös alkakoon!


Pääesiintyjät aseteltuna paikoilleen.

Kasvualustoista ei oteta pusseja pois jotteivät kakut kuivuisi niin helposti. Lisäksi lakkakääpä kasvattaa hienon
varren eli "antlerin" pussin reunaan asti ennen levittymistään viuhkamaiseksi kääväksi!

Hetki kun pussit leikataan auki, on mitä juhlallisin.


Primordiaa ei ole vielä näkyvissä, mutta lisääntynyt hapen määrä ja ilman vaihto kiihottanee rihmaston itiöemän
kasvatukseen parin viikon sisällä.

Erittäin voimakkaasti värjääntynyttä rihmastoa! Huomasimme kyseisen kannan taipumuksen
värjäytymiseen jo petrimaljoilla joilla luulimme sitä kontaminoituneeksi ja siirrostimme
sitä useaan kertaan vain todetaksemme värjäytymisen olevan hänelle luonteen omaista,


Tämän purkin uskon alkavan kasvattaa kääpää huippuvauhdilla ja mikäli näin todella on, niin näin
hienosti kasvavasta rihmastosta on otettava klooni ensi kasvukaudelle jotta kaikki kasvaisivat
näin uhkeina!


Fungal intelligence. Kaveri ei ole kasvattanut rihmastoa ilmaaukkojen kohdalle lasipurkin kannessa.

Keitimme teetä tosta rihmastosta. Todellinen rauhafiilis tuli teen jälkeen.




Suureksi yllätykseksi suomalaiselle lakkakäävän kannalle kelpasi kuusi vallan mainiosti, jopa paremmin kuin koivu.



perjantai 22. elokuuta 2014

Kasvualustan valmistelu



Kasvualustan kosteusprosentin määrittämistä. Ensin mitattiin kostean setin paino ja sitten uunikuivatun.

120 celsiusastetta paineistettuna parin tunnin ajan tekee selvää pöpöistä, homeista ja lepoitiöistä, vaan ei termofiileistä.

Kosteuden määrittelyä karvalakkityyliin vol. 2



Labra insaittia


Henkilökunnan virkistäytymispäivä

Mycelia juoksussa!

Nahkavaatteet laboratoriotyöskentelyssä eivät ole kaikista paras vaihtoehto, mutta onneksi huolellisella työskentelyllä laminaarin edessä vältytään kontaminaatiooilta asustuksen epäkorrektiudesta huolimatta

Purkit lienevät tässä noin viikonverran inokuloinnista aka. ymppäämisestä. Rihmaston juoksuvauhti vaikuttaa mainiolle.
Jostain syystä toinen kanta ei ilahtunut ravistelusta joka seurasi piakkoin kuvan oton jälkeen...

Mycopornoa




Painekatttilamme uudistetut tiivisteet ns. sporttimalli. Täten alla (ympärillä) sliksit.

Opinnäytetyö Lapin AMK, Metsätalous



"Dreinausta"


Puurosta lisää potkua rihmalle kuten myös kipsistä josta suur kiitos kuuluu Yaralle.

Chillin'

Pusseihin on tärkeä merkitä kaikki huomion arvoinen.

Pro